Stadi Cup 2022

FCFJ T8:n saaga jatkui kuluneella viikolla Helsingin Käpylässä Stadi Cupin kesäisissä koitoksissa. Uusia tarinoita lähdettiin kirjoittamaan kahden ryhmän voimin, toinen 2014-syntyneiden sarjassa (T8) ja toinen vuotta nuoremmissa (T7). Kyseessähän oli – ei enempää eikä vähempää – suurin Euroopassa pelattava tyttöjen ja naisten jalkapalloturnaus. Tiettyä monumentaalisuutta on jo siinä tiedossa, että ensimmäinen Stadi Cup kisailtiin jo historian aamunkoitossa kultaisella 80-luvulla, 1985. Tänä vuonna mukana oli 411 joukkuetta, eli hienossa seurassa nämäkin ryhmät olivat mukana.

 On hetkiä, jotka piirtyvät kirkkaina muistiin, eivätkä sieltä ihan helpolla haihdu. Aloittelevan futarin kohdalla tällaisia hetkiä ovat usein ensimmäiset pelit, maalit ja mitalit, mutta myös turnaukset – etenkin suuret sellaiset. Kesäkuun 2022 Stadi Cup on väistämättä monelle tytölle tällainen kokemus. Lukuisia uusia joukkueita, erilaisia peliasuja, omat ja kavereiden eväät, vanhempien tuskailu kentän ja vapaan parkkiruudun etsinnässä ja monet, monet muut pienet mutta merkitsevät hetket. Se hiljalleen pienestä kipinästä suurempaan ja vahvempaan roihuun kasvava palo jalkapalloharrastusta kohtaan saa tällaisina päivinä helposti pitkäkestoiset sytykkeet.

 FCFJ:n tytöt aloittivat turnauksensa torstaina. Mukana oli tosiaan sellainenkin erikoisuus, että osa turnauspeleistä osui arkipäiville. Huoltojoukoillehan tämä tietenkin aiheutti lisääntynyttä suunnittelun tarvetta, mutta kuten lapsuuden huolettomiin kesäpäiviin on kautta aikain kuulunut, pelaajien ei ollut tarpeen vaivata päitään tuollaisilla joutavilla murheilla. T7 aloitti urakkansa kohtaamalla nuoruuden innolla operoineen NJS/Tyttöjengin. NJS – Nurmijärven Jalkapalloseura on omalla alueellaan merkittävä jalkapallon harraste- ja kilpatoimintaa mahdollistava toimija ja onkin tehnyt pitkäjänteistä työtä lasten ja nuorten harrastuksen eteen. Ja pelaahan seuran naisten edustusjoukkue kotimaisessa pääsarjassa Kansallisessa liigassa. (FCFJ ja NJS itse asiassa tekevät yhteistyötä, aiheesta oma artikkelinsa täällä) Ottelu olikin kahden päättäväisen ryhmän kohtaaminen, joka tarjosi katsojille varmasti elämyksiä. FCFJ:n kannalta ottelu päättyi lopulta riemukkaisiin 5-1 (3-0) -lukemiin Annikan tehdessä maaleista neljä ja Inan säestäessä yhdellä. Huomionarvoista oli kuitenkin ennen kaikkea koko joukkueen energisyys ja hyvä asenne. Koko joukkue pelasi hienosti yhdessä ja maalilla veräjää vartioineet Mila ja Selja hoitivat oman osuutensa varmoin ottein.

 Toisessa ottelussa T7 saikin vastaansa tutun ryhmän Vantaan Koivukylästä, kun vihreän veran shakissa vastaan asteli KoiPS T15-16. (Palstamme aktiiviset lukijat varmaan muistavatkin edellisen otteluraportin, joka sekin kertoi näiden kahden taipumattoman tyttöryhmän kohtaamisesta.) Nuoruuden vimma oli saatu valjastettua valjakon eteen kaviot sauhuten, koska sellaisella energialla FCFJ tämän ottelun vei läpi. Maalivahteina pelasivat aina varmaotteiset Helmi ja Elina, kun koko joukkue tarjosi parastaan menemällä sähäkästi jokaiseen palloon ja osoittamalla ensiluokkaista pelirohkeutta ja uskallusta. Ahnas hyökkääminen yhdistettynä sitoutuneeseen puolustuspelaamiseen ja maalivahtien gamesaver-luokan torjuntoihin toi lopulta kaivatun tuloksen loppuvihellyksen soidessa korvissa. 2-0 (1-0) Milan hienoilla maaleilla oli kelpo tulos hyvää vastustajaa vastaan. Itse maaleja ilahduttavampaa oli kuitenkin koko joukkueen pelillinen ilme ja esimerkiksi lukuisat hienot syötöt, jotka kertovat taas omaa kieltään pelaajien kehittymisestä ja halusta oppia lisää.

 Torstain jatkuessa myös T8 pääsi aloittamaan oman urakkansa Käpylän kirkkaissa valoissa.  Vastus oli suoraan Suomen huipulta, kun vastaan saapasteli legendaarinen Helsingin Jalkapalloklubi, eli tuttavallisemmin ”Klubi”. Aina tyylikkään sinivalkoraidan kohtaaminen sykähdyttää joka kerta ja moni ryhmän tytöistä pääsikin ensimmäistä kertaa nauttimaan tästä kotimaisten viheriöiden herkusta. Liekö sitten Porvoon tytöillä ollut pientä matkaväsymystä routavaurioisen moottoritien jäljiltä, kun ottelun alku oli hieman hakemista ja omaa tuttua rytmiä peliin ei ihan alusta saatu aikaan. Klubi pääsikin kuin varkain tauolle 3-1 johdossa, mutta sen jälkeen alkoikin sitten tapahtua. FCFJ nosti jo Opel-liigan peleistä tutun myrskyn ilmoille ja alkoi paineistaa vastustajaa aivan toisenlaiselle tavalla. Ottelun toinen jakso olikin porvoolaisten, mutta vaikka aivan loppuun asti jaksettiinkin taistella ja hakea maaleja, jäi vastustaja lopulta yhden ”byyrin” verran edelle. Lopputulos 3-4 (1-3) on kuitenkin mainio tulos avausottelussa huomioiden senkin, että vastassa ollut viittä tähteä logonsa yllä kantava ryhmä voitti lopulta jokaisen turnauksessa pelaamansa ottelun.

 Avausottelun jälkeen Futuran T8-ryhmällä koitti pieni lepotauko, jonka jälkeen HJK-aiheinen teemapäivä jatkui vastassa HJK City/Sininen. Otteluun lähdettiin painottaen tarkkaa pelaamista heti alussa ja ennen kaikkea iloista menoa. Sitä ottelu tarjosikin, oikeastaan aivan koko rahalla. Lippuluukun kautta saapuneet katsojatkin saivat varmasti katsottavakseen viihdyttävän ja hyvätasoisen jalkapallo-ottelun. Molemmat HJK-ottelut tarjosivat helsinkiläisten maalivahtien osalta vahvaa pelaamista ja tässä torstain jälkimmäisessä kohtaamisessa se realisoituikin siten, ettei FCFJ kiivaasta yrityksestä huolimatta saanut yhtään palloa vastustajan verkon perälle. Kun vastaavasti vastustaja onnistui ”rokottamaan” hyvällä prosentilla omista paikoistaan, oli tulostaululla ottelun lopussa lukemat 0-4 (0-1). Ottelu tarjosikin siis paljon vastaavanlaisia elementtejä kuin Huuhkajien Romania- ja Bosnia-ottelut.

 Torstain peleistä päällimmäisenä jää mieleen loistava asenne ja kova yritys. Huomioida täytyy myös suurtapahtuman tunnelma, mihin suuri osa pelaajista saikin esikosketuksensa. Ottelujen lopputulokset unohtuvat äkkiä (ellei joku aikuinen sitten keksi alkaa niistäkin raportoimaan), mutta kokemukset ja tunnemylläkät jäävät muistiin vuosikausiksi. Samoin joukkueen yhteishenkeä rakentavat mahtavasti yhteiset riennot otteluiden alla ja niiden välillä. Hieno päivä joka tapauksessa molemmille ryhmille.

 Ilta vaihtui yöksi ja yö aamuksi, jolloin sarastikin jo toinen turnauspäivä perjantaina 10.6. Suurturnauksen toisen päivän ensimmäisissä peleissä piilee joskus se ansa, että ensimmäisen päivän jännityksen lauettua olo saattaa olla liiankin rento. Silloin taas ajatus karkaa helposti ihan muihin aiheisiin – ja lapsen maailmahan on tulvillaan toinen toistaan kiehtovampia ja vangitsevampia mielenkiinnon kohteita – jolloin itse pelaamiseen keskittyminen saattaa jäädä hieman vaillinaiseksi. Sekin on luonnollisesti ihan hyväksyttävää, sillä vaikka jalkapallo hauskaa onkin, niin on niitä hauskoja asioita kyllä paljon muitakin – kuten vaikka mokkapalat ja maskottinalle. Näissäkin asioissa kokemus tuo varmuutta ja uusia kokemuksiahan tässä oltiin hakemassakin.

 2015 syntyneiden, juuri esikoulun päättäneiden pelaajien kohdalla perjantain ensimmäisessä ottelussa saattoi näkyä juuri tämä ilmiö, joka kaikessa hienoudessaan kuvastaa juuri lapsena olemista ja kasvua. Vastaan asettui Käpylän C1-kentällä LePa/Vihreä eli Leppävaaran Pallo Espoosta. Seurasta mainittakoon, että vuonna 1957 perustettu LePa on tänä päivänä profiloitunut vahvasti kasvattajaseuraksi, jossa tälläkin hetkellä palloilee yli tuhat futaria. Futuran tytöt lähtivät otteluun hieman tavanomaista ohuemmalla kokoonpanolla ja vaikka iloa ja intoa olikin, niin ehkä tämä peli meni enemmän sen turnauskokemuksen ja elämyksien hakemiseksi. Ottelun avausjakson päättyessä lukemat olivat 0-4, mutta sitäkin arvokkaampi kokemus oli jo saatu taiteltua taskuun. Toinen jakso olikin sitten jo sitä totuttua pelaamista ja näinkin hyvää vastustajaa vastaan saatiin lukuisia hienoja maalipaikkoja ja lopulta pallo maaliinkin. Ottelun loppulukemat 1-7 onkin tässä vaiheessa täysin toissijainen tapaus, koska tärkeintä on tunne, jonka Ina hienosti tiivisti ottelun jälkeen sanoiksi: ”Ei haittaa vaikka hävis, kun oli niin kivaa”. Voiko sitä enää paremmin sanoa. Nämä ovatkin taas kerran niitä hetkiä, joissa aikuisilla olisi paljon opittavaa lapsilta.

 Päivän jatkuessa olikin sitten T8-ryhmän eli 2014-syntyneiden vuoro astua estradille. Äsken mainittua toisen pelipäivän haastetta ei tällä kertaa tullut vastaan, onhan suurella osalla tytöistä jo muutama vuosi futista takana ja lisäksi edellisen päivän HJK-pelit varmasti valmistivat hyvin näihin toisen pelipäivän kohtaamisiin. Vastustaja oli tällä kertaa FC Kirkkonummi, joka nimenä ei välttämättä ole lajia pidempään seuranneille vielä niin tuttu. Syynä on se, että tämä seura syntyi 2019 perinteisen Kyrkslätt IF:n (KyIF) ja tyttöjalkapalloon vahvasti profiloituneen AC Kirkkonummen sekä Masalan Kisan yhteistyönä. Heti alusta alkaen olikin selvää, että tämän päivän peleissä FCFJ:n tytöt kiipeäisivät suuremmankin vuoren ylitse, niin vahva oli palo pelaamiseen. Ottelun avausjakso (3-0) näyttikin millaista porvoolainen tyttöfutis voi parhaimmillaan olla ja loppuvihellyksen jälkeen olikin hienoa kerääntyä loppuhuutoon käsissä turnauksen avausvoitto maalein 5-1. Voidaankin varmasti todeta taas vanha viisaus ”tärkeintä ei ole määränpää vaan itse matka”, koska niin hienosti edellisen päivän kaksi kovaa peliä kehittivät tyttöjen pelaamista ja lopputuloksena olikin tämä tasapainoinen ja vahva esitys. Tytöt olivat syystäkin onnellisia ottelun jälkeen. Samalla on myös kehuttava vastassa ollutta FCK:n ”White”-ryhmää hienosta ja reilusta pelaamisesta. Siinäkin seurassa tehdään upeaa työtä arvokkaan harrastuksen eteen.

 T8:n iloisista tunnelmista onkin sitten vuoro jatkaa matkaa taas T7:n pariin. Päivä paistoi kirkkaana ja toisen pelipäivän jälkimmäisessä kohtaamisessa ottelukaavio tarjosi porvoolaisille vastustajaksi myös tässä ikäluokassa logossaan loistavaa majakkaa kantavan FC Kirkkonummen – tällä kertaa ryhmän ”Pink”. Kuten turnauspäivän avanneessakin koitoksessa, tälläkin kertaa vastus oli kova ja taitava. Onkin todettava, että perjantaina molemmat vastustajat olivat varsin vahvoja fyysisesti ja teknisesti osaavia. FCFJ:n tytöt taistelivat riemastuttavalla innolla ja jokainen tyttö täytti paikkansa ensiluokkaisesti. Lopputuloksena olikin varmasti kaikkien mielestä oikeudenmukainen tasapeli 1-1 (1-1). Hyvä tytöt!

 T7:n saatua perjantain urakkansa pakettiin, oli 2014 syntyneillä vielä päivän toinen ottelu käsillä. Otteluareenana oli päivän ensimmäisen ottelun tapaan tarunhohtoinen Velodromin pyöräilystadion Itä-Pasilassa. Velodromi – eli ”Velo” – on historiallinen urheilupaikka, joka palveli jo vuoden 1952 Helsingin olympialaisissa. Tytöt saivatkin olla tänään osa hienossa historiallisessa jatkumossa, moni heistä varmasti osasikin arvostaa tämän funktionalistisen monumentin visuaalisesti herkkää muotokieltä. Mainittakoon tässä vielä sekin porvoolaisen urheilun kannalta keskeinen fakta, että Velodromi on yksi maamme tärkeimpiä maahockeyn ottelupaikkoja. Ja tässä lajissa taas Porvoo HC:n naiset ovat viime vuosina kahmineet hämmästyttävällä tahdilla jalometallia kotimaan sarjoissa. (Historian sivut muuten tietävät mainita, että vuoden 1952 Helsingin olympialaisissa Porvoon keskuskenttä valikoitui yhdeksi maahockeyn otteluareenaksi, koska viereisessä Keskuskoulussa oli tarjota suihkut. Hyvä olympia-Porvoo!)

 Ottelun alkaessa valkopaitaista Futuraa odotti jo puna-asuinen Espoon Palloseuran EPS/Korpela. Futuran tytöt jatkoivat siitä mihin jäivät edellisessä pelissä ja varsin kokonaisvaltaisen esityksen jälkeen koko ryhmä saikin nostaa kätensä toistensa hartioille tyytyväisinä onnistumisia täynnä olleeseen otteluun. Lopputulosta 7-0 (2-0) tärkeämpää oli tälläkin kertaa yhdessä oleminen ja liikunnan riemua tarjonneet yhteiset kokemukset. Samalla oli loppuhuudon yhteydessä tarpeen antaa ansaittu kiitos myös EPS:n reippaasti pelanneille tytöille. Heilläkin on hieno ryhmä, joka varmasti on hyvissä käsissä. Onhan Espoon Palloseuran Jalkapallo ry yli 1800 jäsenellään yksi Suomen suurimmista jalkapalloseuroista. Heidänkin tämänpäiväinen panoksensa oli mukana auttamassa kotimaisen jalkapallon kehittämistä. Mainio ryhmä hienosta urheiluseurasta.

 Lopulta koitti lauantai 11.6., kolmas ja samalla viimeinen turnauspäivä. FCFJ T7 saapui ensimmäisen päivän tapaan ensimmäiseen peliin Käpylän C10-kentälle kohdatakseen Etelä-Helsingin ylpeyden PPJ:n, tarkemmin sanottuna PPJ/Sinisen. FCFJ olikin tässä vaiheessa turnausta varmasti parhaimmillaan, kuin kotelostaan kuoriutunut ja siipensä levittänyt perhonen. Koko taitava ryhmä osoitti kehittyneensä huimasti ja tytöt esittivät rohkeata, vapautunutta ja liikkuvaa pelaamista. Peli-ilo paistoi jokaisesta suorituksesta ja ottelussa olikin erittäin kova intensiteetti. Vahvaa vastustajaa vastaan pelattiin tasainen, ensiluokkainen ottelu, jossa avausjakson (2-2) jälkeen kruununa nähtiin huippujännittävä toinen jakso. Ja tuo jaksohan päättyi sitten riemukkaissa tunnelmissa tolppien kolinan maustaman ottelun kääntyessä Futuran tytöille niukin lukemin 3-2. Ottelu oli varmasti tämän ryhmän parasta peliä koko turnauksessa. Eteläisen Helsingin alueella majaansa pitävä PPJ (Pallo-Pojat Juniorit) nivoutuu muuten tänä kesänä oleellisella tavalla yhteen FCFJ:n 2014-2015-syntyneiden tyttöjen joukkueen kanssa, koska se toimi järjestäjänä elokuussa pelattavassa PPJ Girls’ Cupissa. Tuo turnaus onkin yksi joukkueen kauden päätapahtumia.

 Turnauksen viimeisessä ottelussaan FCFJ:n T7-ryhmä kohtasi jo toisen kerran tässä turnauksessa FC Kirkkonummen, tällä kertaa vuorossa oli ryhmä ”Black”. Olisiko ottelussa sitten ihan oikeutettu väsymyskin alkanut jo painaa tyttöjen jaloissa, koska vastustajan aktiivinen prässi painoi pelin jatkuvasti valkopaitojen kenttäpuoliskolle. Lopputulos 6-1 (3-0) kirkkonummelaisille kertoi siitä, että kyllä muuallakin osataan pelata. FCFJ kuitenkin taisteli pelin hienosti loppuun asti ja palkkiona siitä tyttöjen kaulaan ripustettiinkin ansaitut osallistujamitalit muistoksi hienosta tapahtumasta. Oma urakka oli siis valmis ja oli aika kääntää katseet kohti T8:n kolmannen turnauspäivän koitoksia.

 FCFJ T8 jatkoi kolmantena ottelupäivänä nousujohteista sarjaansa ja T7:n tavoin esitti kauden parasta peliään. Vantaan Tikkurilan perinteitä huokuva TiPS tarjosi väkevän vastuksen ja johtikin ottelua avausjakson jälkeen maalein 3-4. FCFJ kuitenkin löysi vielä sen yhden tarvitun vaihteen realmadridmaisella varmuudella puristaen toisella jaksolla rinnalle ja lopulta ohi päättäen ottelun riemukkaissa 5-4-lukemissa. Ja tuon jakson hurma kantoi vielä viimeisessäkin ottelussa, jossa vastassa ollut Nurmijärven NJS/keltainen hienoine lintulogoineen antoi mainion vastuksen. Tällä kertaa myös onni oli porvoolaisilla myötä tehokkaan viimeistelyn muodossa, kun ottelu lopulta päättyi 8-1. On todettava, että lopputulos ei kerro ihan kaikkea NJS:n ryhmästä, he kuitenkin tekivät koko turnauksessa erinomaiset 21 maalia!

 Näin oli siis koko FCFJ:n 2014-2015-syntyneiden joukkue saanut Stadi Cupin vuosimallia 2022 maaliin. Kyseessä oli varmasti huikea kokemus tytöille ja samalla aikuisille arvokasta oppia monissa elämän pienissä arkisissa asioissa, kuten juuri siinä kuljetusten, aikataulujen, pysäköinnin, varusteiden, eväiden yms. toinen toistaan oleellisempien asioiden hallinnassa. Koko tyttöjen joukkue eli Viviana, Fanni, Veera, Nea, Poppy, Nanja, Saana, Armi, Linnea, Sade, Venla, Stella, Annika, Elina, Selja, Mila, Ina ja Helmi saikin päättää hienoja kokemuksia täynnä olleen turnauksensa monta hymyä ja elämystä rikkaampana. Ja tämä ilo ja riemu ovat myös se mukana olevien aikuistenkin paras palkkio tehdystä työstä. Taas ollaan arvokkaiden asioiden äärellä.

Kiitos kaikille mukana olleille pelaajille, valmentajille, huoltajille, vanhemmille, sisaruksille, vastustajille, pelinohjaajille, turnausvapaaehtoisille ja kaikille muillekin hienon Stadi Cupin 2022 mahdollistaneille. Olette tärkeitä! FCFJ T8 kääntää nyt katseensa kohti mm. Helmareiden EM-kisojen tähdittämää kesää ja jatkaa pelejään taas elokuussa. Nähdään silloin!