Opel-liigan lopputurnaus Tuusulassa 24.9.2022

Opel-liigan lopputurnaus Tuusulassa 24.9.2022

Riemu hehkuu ja tyttöjen naurussa kaikuu auringonpaiste. FCFJ:n T8-joukkueen kaikki kolme peliryhmää ovat saaneet urakkansa valmiiksi Tuusulan urheilukeskuksen tekonurmella. 2014-syntyneet ovat osallistuneet yhdellä peliryhmällä ja 2015-syntyneiden sarjaan on osallistuttu peräti kahden joukkueen voimin.  Saldona on kaikkiaan yhdeksän ottelua tiiviissä tahdissa, muutama tappio ja useampi voitto, tuulen sotkemat hiukset, mitali kaulassa ja kunniakirja kädessä sekä mittaamaton määrä iloista mieltä. Tyttöjen joukkueen kesäkausi on otteluiden osalta saanut huipennuksensa ja turnaus onkin ollut kaikin puolin onnistunut.

FC Futura Junioreiden 2014-15-syntyneiden joukkue on keväästä asti pelannut Keski-Uudenmaan seurojen JäPS, TuPS ja KP-75 järjestämää Opel-liigaa. Liigaa on pelattu viikoittaisina otteluina ja sarja huipentui tähän lopputurnaukseen. Kauden aikana on monta uutta pelaajaa tullut mukaan joukkueeseen ja tänäänkin peräti kolme tyttöä osallistui ensimmäistä kertaa turnaukseen. Maailmaa valaisevat hymyt ja keskinäinen kikatus kertovat, että kokemus on ollut erinomainen. Elokuussa Helsingissä Itämeren tyttären hellässä huomassa pelattu PPJ Girls’ Cup – jossa myös pelattiin kolmen ryhmän voimin – oli ollut menestys ja heti tämän turnausilmoittautumisen auettua olikin joukkueisiin nimetty jo useita pelaajia. Lisäksi ilahduttavasti vielä edellisenä iltanakin saatiin ryhmään nimettyä pelaajia. Ja vaikka juuri viime hetkellä muutama valitettava poisjäänti tulikin, oli kolmella joukkueella edessään hieno päivä.

2014-syntyneet aloittivat oman turnauksensa aikaisin aamupäivällä. Ottelukaavio tarjosi vastaan Koivukylän Palloseuran (KoiPS), Keravan KP-75:n ja heti iltapäivän alkuun Korson Palloseuran, tuttavallisemmin KOPSE:n. Kellon näyttäessä aikaa 9:40 puhalsi pelinohjaaja (jotka tässäkin turnauksessa muuten ansaitsevat kehut reippaasta toiminnastaan) päästäen näin Futuran ensimmäisen ryhmän irti. Peliajan ollessa 2x15 minuuttia olikin jokaiselle varmasti riittävästi vastuuta luvassa. Joukkue saikin kunnon vastuksen ja jokainen tyttö (Fanni, Stella, Saana, Linnea, Armi, Saaga, Venla, Siiri ja Viviana) esitti määrätietoisia otteita. Ottelussa nähtiin vahvoja esityksiä ja etenkin molemmat maalivahdit suorastaan sytyttivät koko joukkueen loistavilla otteillaan. Tässä päivän ensimmäisessä ottelussa KoiPS olikin odotetun kova vastus, josta osoituksena on se, että vaikka Porvoon tytöt kolme komeaa maalia taidokkaasti viimeistelivätkin, teki vastustaja vielä muutaman enemmän. Ja sehän tarkoitti vain ja ainoastaan sitä, että kahteen seuraavaan peliin lähti entistä latautuneempi FCFJ, jolloin jälkikin oli tutun tehokasta.

Kaksi seuraavaa peliä sitten osoittivatkin, kuinka riemastuttavaa lasten jalkapallo voi heidän mielestään olla. Turnauksen ensikertalaisetkin olivat saaneet nyt tulikasteensa ja näissä kahdessa pelissä tulikin sitten koko joukkueelle onnistumisia kuin liukuhihnalta konsanaan. Hienoja syöttöjä, kuljetuksia, haastamista ja harhauttelua, käännöksiä ja kovaa yritystä. Maaleja syntyi paljon ja koko joukkueen yleisilme oli iloisen säkenöivä. Onnistumisia tuli koko joukkueen osalta ja pelinohjaajan puhaltaessa kolmannen ottelun lopulla vielä kerran pilliinsä, oli koko joukkue palkintonsa ansainnut. Vaikka alla olikin tiiviissä tahdissa pelatut 90 minuuttia peliä, ei väsymystä lopulta edes hirveästi huomannut. Siinä toki saattoi auttaa myös tapahtumajärjestäjien onnenpyörä, joka sekin tarjosi palkinnon toisensa jälkeen. Loppujen lopuksi koko ryhmä sai kerääntyä aurinkoisina hymyillen joukkuekuvaan ansaitut Opel-mitalit kaulassaan, samalla kun 2015-syntyneet jo aloittelivat omaa turnaustaan.

2015 syntyneiden sarjassa valkopaitaisella Futuralla oli kahden ryhmänsä ansiosta edustus molemmissa lohkoissa. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että koko iltapäivän ajan oli tämän sarjan pelatessa jollain kentällä Futura pelaamassa. Hienostuneemman jalkapalloviihteen ystäville oli siis tarjolla ainutlaatuinen FCFJ-maraton, joka varmasti intensiteetillään ja ratkaisujensa yllätyksellisyydellä peittosi kalliimmankin kanavapaketin jalkapallotarjonnan. Sekä FCFJ Pandat että FCFJ Pantterit olivat varustautuneet oikeaoppisesti eväin, maskottileluin ja iloisen mielen kanssa tähän syyskauden kohokohtaan. Suurin jännitys lieneekin ollut vanhempien aina äänekkäässä seisomakatsomossa, mikä sekin onneksi purkautui hienona kannustuksena, eikä suuresta maailmasta tuttuja ikävämpiä lieveilmiöitä soihtujen, kolikoiden tai pullojen heittelynä tai kentälle ryntäämisinä tarvinnut todistaa.

Lohkoon A arvottu Pandat sai vastaansa tutut vastustajat KoiPS sinisen, TuPS Leopardit ja PPS Punaisen. Vastaavasti lohkossa B huseeranneet Pantterit kohtasivat yhden järjestäjistä eli JäPS:n, PPS T16:n ja KoiPS valkoisen. Heti ensimmäisestä minuutista lähtien kaikki tytöt pelasivatkin kesän parasta peliään. Kokeneemmat pelaajat johtivat esimerkillään niin hyökkäyksessä kuin puolustuksessakin ja uudemmat pelaajat osoittivat kyllä olevansa aivan oikeassa paikassa ennakkoluulottomalla ja energisellä pelaamisellaan. Kuuden ottelun saldona olikin neljä voittoa ja kaksi niukkaa tappiota. Huomionarvoista onkin pelaamisesta huokunut ilo ja energia, sillä vaikka pelaajat juoksivatkin itseltään (ja toisiltaan) jalat alta, olivat he heti seuraavana hetkenä valmiita pelaamaan lisää. Kruununa tapahtumalle oli viimeisen ottelun viimeisellä sekunnilla tehty 4-3-maali, joka oli ansaittu päätös hienolle tapahtumalle. Kaikki tytöt (Ina, Selja, Veera, Nanja, Kiia, Iines, Tilma, Aurora, Annika, Emilia, Stella, Sofia ja Helmi) kerääntyivät yhdessä mitalien jakoon saaden mukaansa myös arvokkaasta tapahtumasta kertovan kunniakirjan ja muita pienempiä palkintoja. Ja luultavaa on, että jos tässä vaiheessa olisi ollut vielä yksi ottelu, olisi sinne sännätty kiireellä.

Kaikkien kolmen joukkueen osalta on pakko todeta pelin muistuttaneen katsojaa sanonnasta, jonka mukaan kevättä ei voi kesyttää. Näissä otteluissa nuoruuden into nostaa päätään tavalla, jolloin improvisaatio voimistuu ja alkaa tuoda jo mieleen jazzin. Jos brasilialaista jalkapalloa on perinteisesti musiikkitermien kautta verrattu sambaan, kääntyy tämä peli jo niin villin fuusion suuntaan, että tyylilajin määrittely alkaa olla jo mahdotonta. Teos kuitenkin puhuttelee katsojaa ja mikä tärkeintä, tunnelma on loistava.

Pelit menivät siis koko joukkueelta ja kaikilta kolmelta peliryhmältä loistavasti. Tälle joukkueelle on luonteenomaista se, että tytöt osaavat tehdä pienistäkin asioista positiivisella tavalla suuria ja vastaavasti aikuisten silmissä suurilta vaikuttavista asioista riittävän pieniä. Elämänasenteena tuo on varsin kadehdittava ja saa paikoitellen suorastaan teatraalisen vivahteen. Kuten jo alussa saattoi todeta, riemu hehkuu ja tyttöjen naurussa kaikuu auringonpaiste.